HISTORIIKKI

SINFONISTA HARRASTUSTOIMINTAA VUODESTA 1982

Alku

Syksyllä 1982 soittohaluisella aikuisella musiikinharrastajalla oli pääkaupunkiseudulla tarjolla muutamia vaihtoehtoja. Harrastuspohjalla toimivia sinfoniaorkestereita oli mm. pari kappaletta Helsingin keskustassa, yksi Lauttasaaressa, yksi Kirkkonummella, mutta ei yhtään Espoon ja Kauniaisten alueella. Tämä aukko oli Leif Lukanderin mielestä täytettävä! (Myöhemmin ilmeni, että Kauniaisissa oli toiminut jousiorkesteri.) Kaunis Grani -lehdessä julkaistu ilmoitus kokosi pienen määrän kiinnostuneita henkilöitä kokoukseen, jossa päätettiin perustaa orkesteri. Pienen orkesterin ensimmäiseksi harjoitustilaksi tuli Vallmogårdin kellarikerroksessa sijaitseva kahvila, ja johtajaksi saatiin Tuomas Pirilä. Silloisen kaupunginjohtajan Åke Almarkin neuvosta orkesterista tuli kansalaisopiston opintoryhmä, ja jo tammikuussa esitettiin Tonava kaunoinen kansalaisopiston vuosijuhlassa. Orkesterin kokoonpano ei luonnollisestikaan ollut täydellinen, ja ulkopuolisia avustajia tarvittiin, kuten on tarvittu myöhemminkin.

Jäsenet

Heti orkesterin aloitettua toimintansa siihen liittyi jäseniä Kauniaisten lisäksi myös Espoosta, Helsingistä ja muualta lähiseudulta. Toive, että Kauniaisten musiikkiopistossa opiskelleita nuoria tulisi mukaan kotikaupunkinsa harrastajaorkesteriin, ei valitettavasti toteutunut, ja kauniaislaisten osuus väheni vuosien mittaan. Jäsenmäärä nousi kuitenkin pian n. 30 - 35 soittajaan, joista osa oli Polyteknikkojen Orkesterin entisiä jäseniä. Puhallinsektio oli tavallisesti melko täydellinen, kun taas jousisoittajia oli toivottua vähemmän. Syksyllä 1997 saatiin työvoimaviranomaisten välityksellä yhteyttä muutamaan alityöllistettyyn ammattimuusikkoon, ja näin tervetullutta vahvistusta jousistoon. Iloksemme orkesteriin on liittynyt useita eläkkeellä olevia Helsingin suurten orkestereiden entisiä jäseniä. Orkesterin nykyinen jäsenmäärä on yli 60.

Taiteellinen johto

Ohjattuaan ansiokkaasti orkesteria sen alkutaipaleella Tuomas Pirilä luovutti vuonna 1985 tahtipuikon chileläiselle viulistille ja orkesterinjohtajalle Luis Ramírezille. Tämän valoisa elämänasenne edisti osaltaan orkesterin piirissä edelleenkin vallitsevaa hyvää tunnelmaa, joskin mentaliteettierot saattoivat joskus aiheuttaa kitkaa. Ramírezin työ orkesterin parissa sai huomiota osakseen jo vuonna 1987, kun HS:n pelätty kriitikko Seppo Heikinheimo kirjoitti kiittävän arvostelun. Ramírezin lähes 10 vuotta kestäneen kauden aikana koettiin arvostettuja vierailuja: Ulf Söderblom, Ollitapio Lehtinen ja ukrainalainen Vjatšeslav Redia kävivät johtamassa orkesteria.

Vuonna 1995 taiteellinen vastuu siirtyi Ylermi Poijärvelle. Hänen vankka ammattitaitonsa ja pitkäaikainen kokemuksensa orkesterimuusikkona ja kapellimestarina tuottivat yhä parempia tuloksia harrastajaorkesterin valmentajan usein kärsivällisyyttä vaativassa työssä. Vuosina 2012 - 2017 orkesteria johtaa Tuomas Rousi. Vuoden 2018 alusta kapellimestarina toimii Jackie Shin. Konserttimestarina on Petrus Laitinmäki.

Solistit ja kuorot

Vuosien mittaan orkesteri on saanut tehdä yhteistyötä muutaman kuoron (mm. Kauniaisten kamarikuoron, Espoon Mieslaulajien ja Akateeminen mieskuoro Psaldon) sekä useiden kansallisesti (joissakin tapauksissa kansainvälisesti) arvostettujen solistien kanssa; esimerkkeinä mainittakoon oopperalaulajat Peter ja Petri Lindroos, Dilbér, Riikka Hakola ja Kirsi Tiihonen, oboisti Jouko Teikari, huilistit Mikael Helasvuo ja Stefan Stanciu, viulistit Antti Tikkanen, Minna Pensola ja Philippe Graffin, pianisti Valeria Resjan, sellistit Erkki Rautio, Tuomas Ylinen, Joel Laakso, Seeli Toivio ja Tuomas Lehto sekä popartisti Pave Maijanen. Toisaalta monet nuoret muusikot ja laulajat ovat saaneet tilaisuuden esiintyä orkesterin solisteina. Soitinsolistien joukosta löytyy melkein kaikkien tavallisten orkesterisoitinten taitajia (jopa saksofonisti!).

Ohjelmisto

Soitettavien teosten valinnassa on pitänyt pysyä melko ahtaiden rajojen sisällä, mutta on myös pyritty löytämään oma linja. Orkesterin kokoonpanosta johtuen on kahdenlaisia rajoituksia: toisaalta monet myöhäisromantiikan ja sen jälkeisellä kaudella syntyneet laajemmat teokset edellyttävät isompaa orkesteria, ja toisaalta on haluttu välttää sellaisia kappaleita, joissa ei kaikilla soittajilla ole "stemmoja". Nämä rajoitukset ovat johtaneet siihen, että ohjelmiston pääpaino on aikaisemmin ollut wieniläisklassikoiden ja varhaisromantikoiden musiikissa; viime vuosina on kuitenkin voitu tarttua myös myöhäisromantiikan mestariteoksiin. On pidetty tärkeänä löytää suurten mestareiden harvoin soitettuja sävellyksiä ja myös vähemmän tunnettujen säveltäjien teoksia. Oman taiteellisen ja teknisen osaamisen rajoja on luonnollisestikin huomioitu, joskaan virhearvioita ei ole aina voitu välttää.

Ohjelmistosta ei ole kuitenkaan kokonaan puuttunut viime vuosisadalla kirjoitettua musiikkiakaan. Sibeliuksen lisäksi useat suomalaiset 1900-luvulla toimineet säveltäjät ovat olleet edustettuina konserttiohjelmistossa, josta löytyy jopa muutama kantaesityskin.

Mielenkiintoisia poikkeuksia normaaliohjelmistosta ovat olleet Helsingin suomenkielisen työväenopiston oopperastudion kanssa toteutetut kaksi produktiota sekä eräs laulu- ja operettimusiikkia sisältänyt konsertti. Orkesteri on esittänyt myös viihde- ja tanssimusiikkia muutaman kerran. Se soittaa vuosittain parikin kertaa Kaunialan sairaalan potilaille. Orkesterin keskuudesta kootut pienyhtyeet ovat viime vuosina säännöllisesti esiintyneet Kauniaisten vanhuksille.

Harjoitus- ja esiintymistilat

Orkesterin ensimmäiset harjoitukset pidettiin Vallmogårdin kellarikerroksessa sijaitsevassa kahvilassa, joka oli kaikkea muuta kuin sopiva siihen tarkoitukseen. Sen jälkeen seurasi lyhyt aika Mäntymäen koulun musiikkiluokassa. Metodistikirkon akustiikka on erinomainen, mutta penkkejä on raskas liikuttaa. Kasavuoren koulukeskuksen uusi auditorio herätti toiveita tarkoituksenmukaisesta harjoitustilasta, mutta se osoittautui liian ahtaaksi. Villa Junghansin uudemman osan sali on ollut orkesterin kotina nyt useita vuosia. 

Vuosien kuluessa orkesteri on esiintynyt monella paikkakunnalla eteläisessä Suomessa. Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasali ja Helsingin Valkoinen sali ovat useimmin olleet konserttien pitopaikkoina. Monia konsertteja on lisäksi pidetty kirkoissa, aina Turun tuomiokirkosta Temppeliaukion kirkkoon. On tietysti esiinnytty usein myös Kauniaisissa, ja Uuden Paviljongin valmistuttua vuonna 2002 tämä hieno sali on pääasiallisena konserttipaikkana. Ainoa tähänastinen ulkomaanmatka suuntautui Ruotsiin.

Hallinto ja rahoitus

Orkesteri on koko olemassaolonsa ajan ollut "itseohjautuva", joskin ulkoiset puitteet ovat vaihdelleet. Sen jälkeen, kun orkesteri oli ollut alkuvuosina Kansalaisopiston opintoryhmänä, Kauniaisten kaupunki päätti antaa tukensa vuotuisena suorana avustuksena, ja myöhemmin orkesteri rekisteröityi yhdistyksenä. 1990-luvun alkupuolen taloudellisen taantuman vuoksi kaupungin avustus supistui n. kolmasosaan siitä mitä se oli suurimmillaan ollut, ja putosi muutamaksi vuodeksi kokonaan pois. Kaupungin kanssa on tällä hetkellä voimassa yhteistyösopimus.

Vuonna 2000 orkesteri sai yhteistyökumppanikseen Espoon työväenopiston, joka otti orkesteritoiminnan opinto-ohjelmaansa ja maksaa kapellimestarin palkan. Tämän ansiosta taloudellinen tilanne on voitu vähitellen kohentaa, ja se on tällä hetkellä tyydyttävä.

Orkesterin puheenjohtajina ovat toimineet Leif Lukander, Markus Ilmonen, Pekka Oksanen ja vuodesta 2010 lähtien Sakari Kuusi. Nykyisen (2018) hallituksen muut jäsenet ovat Jaakko Hirvola, Johanna Lehtinen-Schnabel (Omnia/Espoon työväenopisto), Leif Lukander, Klaus Rytsölä ja Tuire Tertsunen.